Sitten kieritettiin esiin palmuviinitynnyrit ja keskustelu muuttui huudahduksiksi ja yksinpuheluiksi kuten aina käy oikeissa rymyjuhlissa, joissa kaikilla on hauskaa.

Yksi syntymäpäivä-sarjakuvistani oli Tove Janssonin muumisarjakuva "Maailmanloppu tulee!" Tämä on siis julkaistu vuosia ennen niitä "oikeita" muumisarjakuvia ja julkaisijana on ollut Ny Tid-lehti. Tarina jäljittelee hyvin pitkälti "Muumipeikko ja pyrstötähti"- kirjaa, mutta meno on toisinaan piirun verran rankempaa (esimerkiksi Tiuhti ja Viuhti kiroilevat koko ajan) ja toisinaan muuten vain hieman erilaista kuin yleensä. Sarjakuva-albumin lopussa on muutama lyhyt esseen, joista yhdessä Trygve Söderling kirjoittaa:

Tove Jansson on yksi ruotsinkielisen kirjallisuuden suurista tyyliniekoista ja sen huomaa mm. helposti siinä, miten tehokkaasti me olemme imeneet itseemme hänen hahmojaan. Aivan kuten Dostojevskin kanssa, me tunnumme heti "tietävät" Janssonilla, millainen hemuli tai vilijonkka on.

Sitä paitsi meistä tuntuu, että nämä hahmot ovat aina olleet olemassa. Siksi on mielenkiintoista huomata, kuinka esim. 1940-luvun Nuuskamuikkunen vielä hakee muotoaan...

Juuri tästä syystä "Maailmanloppu tulee!"-sarjakuva onkin kiinnostava, mutta muutamaa vuotta myöhemmin ilmestyneet sarjikset ovat kyllä huomattavasti parempia.